Potkaisen blogini uudelleen käyntiin ja vaihdan kieltä suomeksi. Blogini käsittelee astrokuvauksen vaikeuksia ja onnistumisia muutaman vuoden kokemuksen omaavan amatöörikuvaajan näkökannalta. Kerron uusista kuvistani, Messier-kokoelmani edistymisestä, teleskooppieni ja muiden varusteiden opetteluprosessista, valosaastetta vastaan taistelusta, kuvausmatkoista ja kaikesta taivaan ja horisontin väliltä. Aloitan pienellä esittelyllä.
Tähtiharrastuksen aloitin vuonna 2013 talvella. Sen jälkeen olen kuvannut takapihaltani tähtisumuja, galakseja, tähtijoukkoja sekä planeettoja ja kuita. Nuoruuteni asuin Tornionjokilaakson Pellossa, jossa valosaasteettoman taivaan takia olisi ollut mahtava tilaisuus aloittaa harrastus jo lapsena. Tietenkin internetiä edeltäneen tiedonpuutteen takia kaikki olisi ollut toki paljon vaikeampaa ilman paikallista opettajaa.
Nykyisin asun Oulun Puolivälinkankaan vesitornin tuntumassa, jossa taivaan rajamagnitudi on noin 4.5 (luku kertoo kuinka himmeät tähdet ovat näkyvissä paljaalla silmällä). Mikään ideaali kuvauspaikka takapihani ei ole, mutta kärsivällisyydellä ja paneutumisella voi korvata olosuhteiden puutteet.
2013 talvella bongasin myynti-ilmoituksen Ursan harrastefoorumilla Skywatcherin 150PL-teleskoopista ja EQ3-2-jalustasta. Tästä hankinnasta lähti pitkä, turhauttavan kivikkoinen mutta samalla käsittämättömän palkitseva tie. Kerron tästä ensimmäisestä kaudesta tarkemmin seuraavassa blogipostissa.
Milloin uutta postausta tiedossa?
VastaaPoista